Meillä Suomessa on puhdas luonto ja korkea elintaso, joista nautimme. 

Tuotannon ja kulutuksen läpi virtaavat materiaalit ovat haaste ympäristölle. 

Jos emme varmista luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä jätteiden kierrätystä,
se voi johtaa useisiin ympäristöongelmiin:

luonnonvarojen hupenemiseen, kiihtyvään ilmastonmuutokseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.

Luonnon ja veden puhtaus ovat Suomen luonnon ehdottomia valtteja.
Jotta luonto pysyy puhtaana, jokaisella meistä pitää olla mahdollisuus kantaa kortensa kekoon. Siksi ympäristökasvatus aloitetaankin jo kouluiässä.

Jätteiden lajittelu vaatii vaivannäköä, mutta kierrätyksen houkuttelevuutta voidaan parantaa taloudellisilla kannustimilla.

Pulloista ja tölkeistä maksetaan ostettaessa pantti, jonka saa takaisin palauttaessaan pullon pullonpalautusautomaattiin.

Jätteiden käsittely tehdään monessa eri vaiheessa.

Suomessa on panostettu tutkimus ja kehittämistyöhön, ja syntyneillä innovaatioilla on mahdollistettu materiaalien yhä tehokkaampi kierrätys.

Muutos on ollut nopeaa. Aiemmin jätteet ajateltiin vain roskana. Nykyään ne nähdään enemmänkin raaka-aineena.

Yhdyskuntajätteiden osuus on noin 2 % Suomen kokonaisjätemäärästä.
Kaivostoiminnan ja rakentamisen jätemäärät korostuvat.

Erilliskerättävät jätejakeet sisältävät muun muassa paperia, pahvia, biojätettä ja muovia.
Muoviroskien osuus on noin 5 % erilliskerättävien jätteiden joukosta.

On tärkeää, että kaikkien on helppoa kierrättää jätteensä.

Siksi Suomessa on tehty töitä sen eteen, että jokaisessa taloyhtiössä on riittävät mahdollisuudet jätteiden lajitteluun.

Erilliskerättävien hyötyjakeiden astioiden tyhjennys maksaa vähemmän kuin sekajäteastioiden tyhjennys, joten lajittelu kiinteistöllä on taloudellisesti kannattavaa.

Suomessa jätehuollon kustannukset ovat keskimäärin vain noin 70 euroa henkilöä kohti vuodessa, ja noin 0,2 euroa asuinneliömetriä kohti kuukaudessa. 

Jätteiden käsittelytavat ovat vuosien varrella vaihtuneet kaatopaikalle sijoittamisesta energiana hyödyntämiseen ja kierrätykseen. 

2000-luvulla, orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on vähentänyt tehokkaasti jätteiden läjittämistä kaatopaikoille. 

Maan yhdyskuntajätteiden kokonaismäärästä, enää alle 1 % päätyy kaatopaikalle.

Koska erilaisia jätteitä kertyy suuria määriä, myös keräyspisteitä on useita ja lajittelumahdollisuuksia monia.

Taloyhtiöillä on omansa, ja sen lisäksi jätteitä kerätään alueellisissa keräyspisteissä. 

Jätteiden syntypaikkalajittelu kotitalouksissa ja yrityksissä, sekä tehokas jätteiden kierrätys ja käsittely ovat suomalaisen jätehuoltojärjestelmän ytimessä.

Myös tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet voi jättää keräyspisteisiin maksutta.

Niiden jätehuolto maksetaan pakkausten ostohinnassa.

Jätelaki sanelee Suomen jätepolitiikan pääperiaatteet. 

Jätehuoltoa ohjaa etusijajärjestys, jonka mukaan jätteen syntymistä on ensisijaisesti pyrittävä välttämään.

Kuntien laatimat jätehuoltomääräykset toimivat jätelain toimeenpanon välineinä. 

Kunnalliset toimijat vastaavat kotitalouksien jätehuollon järjestämisestä,
biojätteen käsittelystä sekä polttolaitoksista.

Lisäksi kunnat vastaanottavat ilmaiseksi asukkaiden vaaralliset jätteet.

Suomen keskeisimmät jätelait ja säädökset ovat auttaneet kierrätyksen kehittymisessä.

Suomessa metallin, paperin ja pahvin kierrätys alkoi jo 1940-luvulla.

Ensimmäinen jätelaki 70-luvun lopussa aloitti jätehuoltopalvelut ja jätteiden järjestetyn kuljetuksen.

1990-luvulla jätelainsäädäntö kehittyi EU:hun liittymisen seurauksena.

Biojätteiden keräys yleistyi, jätteiden tilastointi alkoi ja asetettiin ensimmäiset velvoitteet jätteiden hyödyntämiselle.

2010-luvun puolivälissä tehtiin merkittävä ratkaisu: 
orgaanisen jätteen, kuten biojäte ja muovi, sijoittaminen kaatopaikalle kiellettiin.

Sekajätteet siirtyivät kaatopaikalta poltettavaksi energiaksi uusissa polttolaitoksissa.

Tämä antoi sysäyksen myös muovin lisääntyvälle kierrätykselle.

2020-luvun jätelaki painottaa kiertotaloutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä, toiminnan seurantaa ja toimijoiden välistä yhteistyötä.

Toimivaan jätehuoltoon tarvitaan kaikkia. 

Muovin sijoittaminen kaatopaikalle on Suomessa kielletty.

Viime vuosina suomessa on panostettu muovin kierrätykseen.

Kun muovi on kerätty, se kuljetetaan muovijalostamoihin.

Koska muovilaatuja on useita, muovit erotellaan koneellisesti omiin jakeisiinsa.

Kun muovilaadut on eritelty, muovi silputaan ja lopulta siitä valetaan muovigranulaatteja.

Niitä on helpompi kuljettaa ja käsitellä jatkojalostuslaitoksissa.

Useat yritykset voivat käyttää muovigranulaatteja tuotteidensa valmistukseen.

Kierrätysmuovi on raaka-aineena alkuperäistä vastaavaa ja se soveltuu moniin käyttötarkoituksiin.

Jätteiden määrän vähentäminen ja kiertotalous on siis Suomen jätehuollon keskiössä.

Keinoina tämän toteuttamiseen on valtakunnallinen jätesuunnitelma.

Jätesuunnitelman toimenpiteillä edistetään kierrätystä ja syvennetään kiertotalouteen ja jätteisiin liittyvää ympäristötietoisuutta ja osaamista. 

Suomessa on panostettu korkealaatuisiin jätehuollon ratkaisuihin, joka on edellytys 
turvallisen ja puhtaan elinympäristön säilymiselle. 

Työtä on tehty jo pitkään. Lainsäädännön ja hallinnon kehittäminen, kehittyneet jätehuoltojärjestelmät ja kansalaisten halu lajitella jätteitä tähtäävät luonnon ja luonnonvarojen säästämiseen ja luonnon säilyttämiseen puhtaana myös tuleville sukupolville.

Tämä video on tuotettu Circwaste-hankkeessa, joka saa rahoitusta EU:lta. Sisältö edustaa ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.